![]() |
Kuva Lasse Poser |
Legioonateatteri
ry on nettisivujensa mukaan ”työttömyyttä, syrjäytymistä ja
kokopäiväpassiivisuutta vastustava teatteri”. Yhdistys perustettiin 1994
arvoinaan muun muassa suvaitsevaisuus, samanarvoisuus, päihteettömyys sekä
rakkaus teatteriin. Legioonateatteri järjestää ilmaisupainotteista
työpajatoimintaa, johon voivat hakeutua 17-35-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät.
Pajatoiminnan tarkoituksena on perehdyttää teatterinteon eri osa-alueisiin
puvustamisesta näyttelemiseen, antaa työkokemusta sekä vahvistaa itsetuntoa.
Vuonna 2010
yhteisöteatterista opinnäytetyönsä Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun tehnyt
Marjukka Hiltunen kirjoittaa Kurjen (2000, 141) mukaan: ”Teatteri johdattaa
osallistujat toimintaan, kehittää heidän autonomiansa tasoa ja saa aikaan sen,
että ihmiset astuvat ulos passiivisuudestaan, asettuvat suhteisiin toistensa
kanssa. Teatteri on antiikinajoista lähtien ollut aktiviteetti, joka voi auttaa
ihmisiä parempaan tietoisuuteen, parempaan ymmärtämiseen ja parempaan henkiseen
kehitykseen, itsereflektioon sekä kriittiseen ajatteluun.” (2010, 21) Hiltunen
osallistui itse opinnäytetyötä tehdessään Legioonateatterin toimintaan ja
haastatteli muita toiminnassa mukana olleita. Pajatoiminta oli siihen
osallistuneiden mielestä vähentänyt masennusta, kohentanut kuntoa, lisännyt
itseluottamusta ja parantanut sosiaalisia suhteita sekä yleistä aktiivisuutta.
”Haastattelut osoittivat, että toiminta, jota Legioonateatteri järjestää on
erittäin tarpeellista ja merkityksellistä.” (Hiltunen 2010, 39)
Tulee mieleen tämänhetkiset
ammattikorkeakoulujen säästötoimet, jotka kohdistuvat vahvasti kulttuuriin.
Uusimpana uutisena helsinkiläinen Metropolia AMK on luopumassa kokonaan Esittävän taiteen koulutusohjelmasta, josta valmistuu teatteri-ilmaisun
ohjaajaksi. Kentällä ohjaajat tekevät monenlaisia projekteja ja myös juuri
yhteisöllistä teatteria esimerkiksi lasten, nuorten ja vanhusten parissa.
Omasta koulustani Kuvataiteen koulutusohjelma on yhtälailla lakkautusuhan alla.
Syyksi kerrotaan säästöjen lisäksi ”uuteen mediaan” panostaminen. Kuitenkin tänä
vuonna tapahtunut opiskelupaikkojen vähentäminen Elokuvan ja television
koulutusohjelmasta on mielestäni hyvä asia – pienemmälle ryhmälle on helpompi
järjestää laadukasta opetusta ja resurssit riittävät paremmin erilaisten
projektien toteuttamiseen. Aloituspaikkojen palauttaminen toisen
koulutusohjelman kustannuksella ei ole panostamista, vaan ennemminkin pitäisi
pyrkiä lisäämään koulutuksen tarkoituksenmukaisuutta ja tarpeellisia sisältöjä.
Taidealojen työllisyystilanteita ei myöskään voida tulkita yksiselitteisesti,
sillä työsuhteet ovat usein keikkaluontoisia ja vaihtelevat pituuksiltaan. Usein
tunnutaan ajattelevan, että taiteilijat tekevät juttujaan omalle pienelle
piirilleen eikä huomioida sitä, miten paljon erilaisia taideprojekteja ja
kursseja järjestetään juuri yhteistyössä lastenhoidon, vanhustenhoidon,
koulujen ja yhteisöjen kanssa. Yksittäinen maalaus tai teatteriesitys on vain
murto-osa siitä, mitä kuvataiteilija tai esiintyvä taiteilija tekee työkseen. Legioonateatteri
on yksi esimerkki tästä.
”Puhumista
tärkeämpää on kuunteleminen. Yhteisöteatteri opettaa molempia taitoja. Se opettaa
kommunikoimaan. Kuuntelemisen vaikeus voi olla yhteisöllinen ongelma, joka
puolestaan voisi olla alku yhteisöteatterille.” (Hiltunen 2010, 14, Koposen
mukaan) Draamatyöskentely ja yhteisöteatteri luovat voimakkaita
tunnekokemuksia, jotka vahvistavat henkilökohtaista identiteettiä. Draaman
kautta on mahdollista löytää itsestään kokonaan uusia, piilossa olleita puolia.
(Hiltunen 2010, 20 Häkämiehen 2005, 113 mukaan). Legioonateatteri pyrkii myös
ottamaan kantaa yhteiskuntamme epäkohtiin ja epäoikeudenmukaisuuksiin olematta
silti paatoksellinen tai huumoriton. Legioonateatteri ry:n toimintaa ovat
rahoittaneet muun muassa Pirkanmaan Ely-keskus ja Opetus- ja
kulttuuriministeriö. Ilmaisupainotteisen työpajan syksyn 2013 hakuaika on
voimassa 12.8.2013 asti. Mukaan toimintaan voi päästä myös harrastajana.
Lisätietoja Legioonateatterin sivuilta.
Tämän vuoden Off Tampere -ohjelmistoon
Legioonateatteri tuo arvostetun ja palkitun kirjoittajan Tom Stoppardin
näytelmän Rosencrantz ja Gyldenstern
ovat kuolleet (1966). Antti Mankosen ohjaama näytelmä leikittelee
Shakespearen Hamletin henkilöillä, jotka pääsevät nyt ihan uudella tavalla
esiin. ”Joni Seppälä ja Paula
Toivonen tekevät harvinaisen henkevää parityötä nimiosissa
Rosencratnzina ja Gyldensterninä. He ottavat toisensa huomioon valppaasti. Kun
ylinäyttelemisen rajalle on astuttava, he astelevat taidokkaasti. Tuloksena on
kutittavan sympaattisia henkilöhahmoja, joiden hassuihin pohdintoihin on pakko
suhtautua vakavasti”, kirjoittaa Pertti Julkunen Demarissa. Myös puvustus ja
lavastus saavat kehuja, ja kovin suitsuttava on arvio muutenkin!
Legioonateatteri
Rosencrantz ja Gyldenstern ovat kuolleet
Käsikirjoitus Tom Stoppard, ohjaus Antti Mankonen
Rosencrantz ja Gyldenstern ovat kuolleet
Käsikirjoitus Tom Stoppard, ohjaus Antti Mankonen
Legioonateatteri (2 h 40 min)
Mäntyhaantie 5-7, 33800 Tampere (Nekala)
To 8.8. ja pe 9.8. klo 19.00
Liput 12/5€ (opiskelijat, työttömät)
Lippuvaraukset Legioonateatteri puh.
045 651 2114 tai varaukset@legioonateatteri.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti